Näin teet elämäntarinastasi painetun kirjan lapsillesi

Jotta elämäntarinastasi tulee kirja lapsillesi, valitse ensin muoto (koko elämäsi tai yksi luku siitä), kirjoita muistot lyhyinä kohtauksina, järjestä ne vuosikymmenen tai teeman mukaan, hioo kevyesti luettavuuden parantamiseksi, lisää muutama kuvatekstillä varustettu valokuva ja lähetä valmiit sivut tilaustulostupalveluun – joka sitoo kirjan ja postittaa sen suoraan sinulle kovakantisena.\n\nSiinä koko kaari. Kaikki alla oleva kertoo vain, miten kukin vaihe tehdään niin, ettei työ pysähdy.\n\n## Minkälaista kirjaa olen oikeastaan tekemässä?\n\nPäätä tämä ensin, sillä se muuttaa kaiken muun.\n\n- Koko elämäntarina kulkee suunnilleen syntymästä nykypäivään järjestyksessä. Se on suurin urakka mutta myös kattavin lahja.\n- Yksi luku – lapsuutesi, vuodet heidän kasvattamisensa parissa, tarina siitä, miten tapasit heidän toisen vanhempansa, perheesi yritys – on pienempi kokonaisuus, tehtävissä loppuun, ja usein liikuttavampi juuri siksi, että se menee syvään eikä leveälle.\n\nJos olet epävarma, aloita yhdestä luvusta. Voit aina kirjoittaa lisää. Lyhyt kirja, joka saadaan valmiiksi, on parempi kuin loputon käsikirjoitus, joka hautautuu ikuisesti pöytälaatikkoon.\n\nOlet pitkässä perinteessä. Sana "omaelämäkerta" vakiintui englannin kielessä noin vuonna 1797, kun arvostelija William Taylor käytti sitä, ja runoilija Robert Southey otti sen nykyiseen merkitykseensä vuonna 1809 Oxfordin englannin sanakirjan mukaan. Ihmiset kirjoittivat elämäänsä ylös kuitenkin kauan ennen kuin sille oli sana – Augustinuksen Tunnustukset on peräisin noin vuodelta 400 jKr. Et tarvitse kuuluisaa elämää. Tarvitset rehellisen.\n\n## Miten saan muistot ulos päästäni?\n\nÄlä yritä kirjoittaa "elämääni" yhtenä pitkänä esseinä. Kirjoita se pienenä pinona erillisiä kohtauksia, yksi muisto kerrallaan. Jokainen kohtaus on sivu tai kaksi. Myöhemmin niistä tulee lukuja.\n\nIstu aiheen ääreen ja vastaa siihen niin kuin kertoisit jollekin lapsistasi keittiönpöydän ääressä:\n\n- Miltä katusi tai kortteli näytti sinä vuonna, kun täytit kymmenen?\n- Kuka opetti sinulle jotain käsillään, ja mitä se oli?\n- Mikä oli ensimmäinen työ, josta sait oikeaa rahaa?\n- Kuvaile ateria, joka elää nyt vain muistissasi.\n- Milloin pelkäsit eniten, ja mitä teit?\n- Mikä on päätös, jonka puolustat edelleen, vaikka tiedät, miten kävi?\n\nKirjoita niin kuin puhut. Sisällytä pienet yksityiskohdat – auton tuoksu, lempinimi, elokuvaliipun hinta. Nämä konkreettiset pienet asiat ovat juuri niitä, joita lapsesi eivät saa mistään muualta sinun jälkeesi.\n\nTavoittele yhtä kohtausta päivässä tai yhtä viikossa. Sivuja kertyy nopeammin kuin luulisi.\n\n## Miten järjestän palaset?\n\nKun sinulla on kasa kohtauksia, tarvitset rakenteen. Kaksi helppoa tapaa:\n\n1. Vuosikymmenten mukaan. 1950-luku, 1960-luku ja niin edelleen. Helpoin seurata, ja samalla se toimii pienenä historiakatsauksena lapsenlapsillesi.\n2. Teemoittain. Perhe, työ, rakkaus, usko, vaikeat vuodet. Näin voit koota yhteen muistot, jotka kuuluvat samaan aihepiiriin, vaikka ne tapahtuivat vuosikymmenten välein.\n\nTulosta kohtaukset, levitä ne pöydälle tai lattialle ja siirrä niitä, kunnes järjestys tuntuu oikealta. Kirjoita sitten yksi tai kaksi tavallista siirtymälausetta jaksojen väliin, jotta lukija ei joudu hypähtämään muistosta toiseen. Tuo yhdistävä kudos on enimmäkseen sitä, mitä muistelmien "toimittaminen" käytännössä tarkoittaa.\n\n## Pitääkö minun olla hyvä kirjoittaja?\n\nEi. Tämä pelko pysäyttää useimmat ihmiset, ja se on turha.\n\nLapsesi eivät halua hiotun vieraan ihmisen proosaa. He haluavat sinut sivuille – omat ilmaisusi, kuivan huumorisi, sen tavan, jolla jätit lauseen joskus kesken. Lue jokainen osio ääneen. Jos se kuulostaa sinulta, jätä se rauhaan. Korjaa vain aidosti sekavat kohdat.\n\nPidä lauseet lyhyinä. Leikkaa turha alustelu, kuten "Kai minun pitäisi mainita." Luota siihen, että muisto kantaa oman painonsa. Jos raakaversion kirjoittaminen tuntuu silti raskaalta, lempeä kirjoitustyökalu kuten MemoryCrafter voi muuttaa puhutut vastauksesi selkeiksi kappaleiksi säilyttäen samalla omat sanasi – muistot ja ääni pysyvät kokonaan sinun.\n\n## Mihin kuvat ja muistoesineet sijoitetaan?\n\nMuutama kuva muuttaa käsikirjoituksen perinnöksi. Et tarvitse montaa – kymmenen kolmeenkymmeneen koko kirjassa riittää hyvin.\n\n- Skannaa vanhat valokuvat vähintään 300 dpi:n tarkkuudella, jotta ne eivät sumennu tulostettuna.\n- Kirjoita jokaiselle aito kuvateksti: kuka, missä, minä vuonna ja yksi asia, jota kamera ei tallentanut ("Isän kädet tärisivät – hän oli juuri saanut potkut").\n- Kuvaa myös litteitä esineitä – äidin käsialalla kirjoitettu reseptikortti, pääsylippu, kirje.\n\nKuvateksteissä elää tunne. Kasvot, joilla on tarina, koskettavat enemmän kuin kasvot yksin.\n\n## Miten sivuista tulee oikea painettu kirja?\n\nTämä on vaihe, joka kuulostaa vaikealta mutta ei ole sitä. Käytät tilaustulostupalvelua – samaa tekniikkaa, joka teki modernista omakohtaisesta julkaisemisesta mahdollista.\n\nTilaustulosten kohdalla kirja painetaan yksi kappale kerrallaan vain tilauksesta – ei satoja kappaleita minimitilauksena, ei laatikoita varastossa. Tavallinen mustavalkotulostus on hyvin edullinen sivumäärästä ja koosta riippuen, värisivut maksavat enemmän. Niinpä henkilökohtainen muistokirja perheellesi on oikeasti saavutettavissa, vaikka painaisit vain yhden kappaleen.\n\nKarkeasti prosessi menee näin:\n\n1. Muotoile sivut kirjamuotoiseksi tiedostoksi (yleensä PDF), johon kuuluvat nimiösivu, kuva sinusta ja luvut.\n2. Suunnittele kansi – lempipiirros ja otsikko riittävät.\n3. Lataa tiedosto tulostupalveluun, joka painaa, sitoo ja postittaa kirjan sinulle.\n\nYksi asia, jonka voit turvallisesti jättää väliin: ISBN, kaupallisten kirjojen selkämyksessä oleva tunnusnumero. Sitä tarvitaan vain, jos aiot myydä kirjaa kirjakaupoissa tai kirjastoissa. Omille lapsille painettavaan kirjaan se on turha kulu.\n\nJos sivujen muotoilu kuulostaa siltä osalta, jota pelkäät, juuri silloin kokonaisvaltainen palvelu ansaitsee paikkansa – kirjoitat ja lisäät kuvat, se huolehtii taittamisesta ja tulostamisesta ja toimittaa valmiin kovakantisen kirjan ovellesi.\n\n## Kuinka monta kappaletta pitää painaa, ja mitä teen niillä?\n\nPaina yksi kappale jokaiselle lapselle, yksi itsellesi ja yksi vara. Koska tilaustulosteissa ei ole minimitilausta, lisää voi tilata helposti myöhemmin, jos lapsenlapset pyytävät.\n\nAnna kirja sitten henkilökohtaisesti, jos voit. Kirjoita ensimmäiselle sivulle jotain käsin – yksi rivi jokaiselle lapselle. Tuo käsinkirjoitettu viesti painetun kirjan sisällä on se kohta, jonka he avaavat ensimmäisenä loppuelämänsä ajan. Aloita yhdellä muistolla tällä viikolla, niin kirja on lähempänä kuin luulotkaan.